Työsopimus

Mikä on työsopimus?

Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Sopimuksessa määritellään työn tekemisen ehdot ja molempien osapuolten keskeiset oikeudet ja velvollisuudet.

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kirjallinen sopimus on käytännössä turvallisin vaihtoehto: molemmille jää sama dokumentti siitä, mitä on sovittu. Työsopimus kannattaa allekirjoittaa ennen työn aloittamista ja antaa molemmille osapuolille oma kappale.

Kenelle työsopimuspohja sopii?

Pohja on tarkoitettu työnantajalle, joka palkkaa työntekijän työsuhteeseen, sekä työntekijälle, joka haluaa varmistaa sovittujen ehtojen kirjaamisen. Se soveltuu yleiseksi pohjaksi yksityisen sektorin työsuhteeseen. Julkisen sektorin virkasuhteeseen käytetään viranhoitomääräystä tai muuta kyseiseen palvelussuhteeseen kuuluvaa asiakirjaa.

Työsuhde on erotettava toimeksianto- tai yrittäjäsuhteesta. Sopimuksen otsikko ei ratkaise asiaa: jos työ tehdään tosiasiassa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan, kyse voi olla työsuhteesta, vaikka asiakirjan otsikkona olisi esimerkiksi palvelusopimus.

Mitä työsopimukseen kirjataan?

• Osapuolet: työnantajan ja työntekijän nimet sekä yhteystiedot ja koti- tai liikepaikka.
• Työn alkaminen ja kesto: alkamispäivä sekä tieto siitä, onko työsuhde toistaiseksi voimassa vai määräaikainen. Määräaikaisuuteen merkitään päättymispäivä tai arvioitu päättymisaika ja lain edellyttämä peruste.
• Tehtävät: tehtävänimike, pääasialliset työtehtävät ja tarvittaessa tehtävien muuttamisen rajat.
• Työntekopaikka: ensisijainen työpaikka tai periaatteet, joiden mukaan työ tehdään eri kohteissa. Etätyöstä sovitaan erikseen, jos sitä käytetään.
• Työaika: säännöllinen vuorokautinen ja viikoittainen työaika, osa-aikaisuuden määräytyminen, työvuorojen käytännöt ja mahdollinen liukuva tai jaksotyö.
• Palkka: palkan määrä ja peruste, mahdolliset lisät, luontoisedut, palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä.
• Koeaika: sovittu koeajan pituus ja sen alkaminen. Koeajasta on sovittava tai sen soveltamisesta on ilmoitettava työsopimusta tehtäessä työehtosopimuksen määräyksen perusteella.
• Vuosiloma ja poissaolot: vuosiloman määräytyminen sekä sovellettavat työehtosopimus- ja lakimääräykset.
• Sovellettava työehtosopimus: ilmoita työhön sovellettava työehtosopimus. Sen vähimmäisehtoja ei voi alittaa työsopimuksella.
• Irtisanominen: irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste. Määräaikainen sopimus päättyy lähtökohtaisesti sovitun määräajan päättyessä, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole sovittu tai laissa säädetä muuta.
• Muut ehdot: esimerkiksi työvälineet, matkakulut, salassapito, tietosuoja, koulutus, immateriaalioikeudet ja etätyön käytännöt silloin, kun ne ovat tehtävässä tarpeellisia.

Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus?

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus jatkuu, kunnes se päätetään lain mukaisella perusteella ja menettelyllä. Se on työsopimuslain lähtökohta.

Määräaikainen työsopimus tehdään sovituksi ajaksi tai sovitun työn valmistumiseen asti. Pääsääntöisesti määräaikaisuudelle tarvitaan perusteltu syy, joka kirjataan sopimukseen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi sijaisuus, kausiluonteinen työ tai rajattu projekti. Määräaikaisia sopimuksia ei saa ketjuttaa, jos kokonaisuus osoittaa työvoimatarpeen pysyväksi.

Vuoden 2026 määräaikaisuussääntö – huomioi tämä

Työsopimuslain muutos 412/2026 tuli voimaan 1.6.2026. Sen mukaan määräaikainen sopimus voidaan tietyin edellytyksin tehdä ilman tavallisesti vaadittavaa perusteltua syytä, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän ensimmäinen työsuhde tai heidän edellisen työsuhteensa päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Tällaisen sopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sääntelyyn liittyy myös työnantajan velvollisuuksia selvittää työsuhteen jatkamisen mahdollisuutta ja tarjota työtä lain edellytysten täyttyessä.

Erillinen poikkeus koskee henkilöä, joka on ollut työvoimaviranomaisen ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Tähän poikkeukseen liittyy omat enimmäiskestoa ja uusimista koskevat rajansa. Älä käytä määräaikaisuuden perusteluna yleistä ilmaisua ”määräaikainen sopimus”, vaan valitse tilanteeseen sopiva lain mukainen peruste ja tarkista ehdot ennen allekirjoitusta.

Koeaika ja sen rajat

Koeajasta on sovittava työsopimuksessa tai työnantajan on ilmoitettava työsopimusta solmittaessa sovellettavasta työehtosopimuksen koeajasta. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin korkeintaan kuusi kuukautta. Koeaikapurku ei saa perustua syrjivään tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliseen syyhyn.

Palkka, työaika ja työehtosopimus

Suomessa ei ole yhtä kaikkiin aloihin sovellettavaa lakisääteistä vähimmäispalkkaa. Alan yleissitova tai työnantajaa muuten sitova työehtosopimus voi määrätä vähimmäispalkan, lisät, työajan, lomat ja muita ehtoja. Jos työehtosopimusta ei sovelleta, palkan ja muiden ehtojen on silti täytettävä työlainsäädännön vaatimukset ja oltava asianmukaisia. Kirjaa palkka euroina ja kerro, onko kyse tunti-, kuukausi- vai urakkapalkasta.

Työaika on määriteltävä ymmärrettävästi. Jos työ on vaihtelevaa tai osa-aikaista, kirjaa sovittu vähimmäistyöaika ja mahdollisen vaihteluvälin perusteet sekä se, miten työvuoroista ilmoitetaan. Työaikaan sovelletaan työaikalakia ja mahdollisen työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantajan velvollisuus antaa selvitys työn ehdoista

Jos työsuhteen keskeiset ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, työnantajan on annettava työntekijälle työsopimuslain mukainen kirjallinen selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi muun muassa osapuolet, työn alkaminen ja kesto, työtehtävät, työntekopaikka, palkka, työaika, vuosiloman määräytyminen, irtisanomisaika ja sovellettava työehtosopimus. Selvitystä ei tarvitse antaa, jos työntekijän työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon aikana. Käytännössä nämä tiedot kannattaa kirjata suoraan työsopimukseen.

Näin käytät työsopimuspohjaa

1. Tarkista, että kyse on aidosta työsuhteesta eikä toimeksiannosta tai virkasuhteesta.
2. Selvitä ennen sopimuksen tekemistä, mitä työehtosopimusta tehtävään sovelletaan ja mitkä ovat sen vähimmäisehdot.
3. Täytä työnantajan ja työntekijän tiedot sekä tehtävän, työntekopaikan ja työn alkamisen tiedot.
4. Valitse työsuhteen kesto. Jos sopimus on määräaikainen, kirjaa päättymisaika ja lain mukainen määräaikaisuuden peruste tai soveltuva lakisääteinen poikkeus.
5. Sovi työajasta, palkasta, palkanmaksusta, koeajasta, vuosilomasta ja irtisanomisajasta.
6. Lue kaikki ehdot yhdessä työntekijän kanssa, allekirjoittakaa sopimus ja antakaa molemmille oma kappale.

Usein kysyttyä työsopimuksesta

Onko kirjallinen työsopimus pakollinen?

Työsopimus voidaan tehdä myös suullisesti, mutta kirjallinen sopimus on suositeltava. Jos keskeiset ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta sopimuksesta, työnantajalle syntyy laissa säädetty velvollisuus antaa kirjallinen selvitys ehdoista.

Voiko työsopimuksen tehdä määräaikaisena ilman perusteltua syytä?

Vain laissa säädetyissä poikkeustilanteissa. 1.6.2026 voimaan tullut muutos mahdollistaa tietyin ehdoin määräaikaisuuden ilman perusteltua syytä työnantajan ja työntekijän ensimmäisessä työsuhteessa tai, kun edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Enimmäiskesto ja työnantajan lisävelvollisuudet on huomioitava. Myös pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen liittyy erillinen poikkeus.

Kuinka pitkä koeaika voidaan sopia?

Enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika ei saa ylittää puolta työsopimuksen kestosta, vaikka kuuden kuukauden enimmäisraja ei muuten täyttyisi.

Voiko työsopimuksessa sopia työehtosopimusta heikommasta palkasta?

Jos työhön sovelletaan yleissitovaa tai työnantajaa sitovaa työehtosopimusta, sen vähimmäisehtoja on noudatettava. Työsopimuksella voidaan sopia työntekijälle paremmista ehdoista, mutta ei lain tai sitovan työehtosopimuksen vastaisesti heikommista ehdoista.

Voiko työntekijän kanssa sopia, ettei hän saa irtisanoutua?

Työsopimuksella ei voi yleisesti poistaa työntekijän lakisääteistä oikeutta päättää toistaiseksi voimassa oleva työsuhde noudattaen sovellettavaa irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus sitoo lähtökohtaisesti sovitun määräajan, ellei irtisanomismahdollisuudesta ole sovittu tai laissa säädetä muuta.

Voiko työsopimuksen tehdä sähköisesti?

Kyllä. Työsopimus voidaan tehdä sähköisesti. Huolehdi siitä, että molemmat osapuolet saavat sopimuksesta tallennettavan kappaleen ja että allekirjoittajat sekä sopimuksen sisältö voidaan jälkikäteen todentaa.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet

• Työsopimuslaki 55/2001, ajantasainen säädös – Finlex
• Laki työsopimuslain muuttamisesta 412/2026 – Finlex
• Työsopimuslain 2 luvun 4 §: selvitys työnteon keskeisistä ehdoista – Finlex
• Työsuhde ja työsopimus – Työmarkkinatori
• Työntekijän kanssa tehtävät sopimukset – Suomi.fi

Huomio: Tämä on yleinen työsopimuspohja, ei tapauskohtainen työoikeudellinen neuvonta. Työehtosopimus, toimiala, työntekijän asema ja työsuhteen todelliset olosuhteet vaikuttavat ehtoihin. Erityisesti määräaikaisuuden peruste, vaihteleva työaika, kilpailukielto ja vastuunrajoitukset kannattaa tarkistaa huolellisesti ennen allekirjoittamista.